Huhtikuun alussa saapui Suomeen kaksi kokkiopiskelijaa
Espanjan La Corunasta. Olemme tehneet opiskelijavaihtoa Pohjois-Espanjassa
sijaitsevan oppilaitoksen kanssa jo yli kymmenen vuoden ajan. Ensimmäiset
kymmenen vuotta espanjasta saapuneet opiskelijat työskentelivät Salolaisissa
ravintoloissa. Yhteistyö ravintoloina toimivat Nokian edustus ravintola Kuutio
sekä Salon seurahuone. Viimeisinä vuosina opiskelijat ovat työskennelleet
Turussa VoiVeljien omistamassa Göran ravintolassa. Espanjan La Corunassa
opiskelijoiden työssäoppimispaikat ovat vaihdelleet Michelin ravintolasta ison
hotellin keittiöön ( Playa Club, Estacion, Pablo Gallego, Mirador de San Pedro,
Attica21 ) Työssäoppimisjaksojen pituus on ollut 4 – 5 viikkoa.
Tuttuun tapaan olin opiskelijoita vastassa lentokentällä, josta
nopeiden poskisuudelmien jälkeen suuntasimme Turkuun etsimään heidän Airbnb
kautta varaamaansa asuntoa. Asunto löytyi suhteellisen helposti ihan Turun
keskustasta. Matkalaukut huoneeseen ja auton nokka kohti paikallista
citymarkettia. Väsyneiden matkaajien oloa ei helpota, kun tuttua jogurttia ei
noin vaan löytynytkään n. kilometrin pituiselta maitotuotetiskiltä. Harvoin
tulee vahtimestari poistamaan minua ostoshelvetistä kesken ruokaostosten, mutta
nyt sekin tuli koettua. Kello oli jo kymmenen illalla ja henkilökunnan piti
päästä lepäämään ja meidän oli siis syytä keskeyttää shoppailumme.
Hyvien yöunien jälkeen oli vuorossa turkuun tutustuminen.
Kierrokset perinteisiin kohteisiin ( tori, kauppahalli, hansakortteli, pikaiset
museoiden katsastukset etc. ), jonka jälkeen tapaamaan Göranin keittiömestari
Mikko Lemistä. Mikko on jo Salon vuosinaan vastannut monen kv- opiskelijan
ohjaamisesta ja kokemuksen myötä sopimuspaperit olivat nopeasti täytetty,
paikkoihin tutustuttu ja työvuoroista sovittu.
Seuraavaksi katsastettiin bussireitit sekä selviteltiin
mistä piletit ko. kulkuneuvoihin voi ostaa. Sitten takaisin vielä ruokakauppaan
tutkimaan miksi meillä suomessa on kuusikymmentä erilaista maitopurkkia ja
ihmettelemään muita skandinaavisia erikoisuuksia. ( mämmiäkin oli tarjolla )
Kauppareissulta suunnistimme kohti ravintola Smöriä, johon
olimme sopineet tapaamisen Salon amiksen valmistuvien kokki-ja
tarjoiluopiskelijoiden kanssa. Ruoka oli erinomaista ja tunnelma nouseva. (
Viiniäkin oli tarjolla..)
Perusasioiden selvittämisen jälkeen alkaa arki. Göranin
työvuorot alkoivat klo 7.30 mikä oli Espanjalaisille silkkaa kidutusta. ( Eivät
kuulemma meinanneet oikein ehtiäkkään… ) Arjen rutiinit uusine aikatauluineen, vieraalla kielellä ja
vieraassa ympäristössä on haastavaa ja varsin väsyttävää. Siksi vieraidemme
arki-illat sujuivat pääasiallisesti voimia keräten.
Viikonloppuisin vieraamme pitivät vauhtia yllä. Tutuksi tuli
Helsinki, Tallina sekä Tukholma. Itse en noin kovaan kyytiin ehtinyt, mutta
toimin oppaana Salossa, Naantalissa sekä tietenkin Turussa missä hyisevän
kylmän Ruissalon uimarit herättivät suurta ihmetystä.
Eipä aikaakaan kun autoni nokka oli taas kohti lentokenttää.
Neljä viikkoa oli vierähtänyt vauhdilla ja vieraamme olivat valmiina
matkustamaan kotiinsa. Lentokentällä jo tutuksi tulleet poskisuudelmat ja
nuorten kotimatka alkoi.
Yhteenvetona voi sanoa, että meillä vieraili mukavia, rohkeita nuoria joilla
on matkansa jälkeen uusia elämän eväitä niin siviili- kuin työelämäänkin.
CRISTINA GARCÍA
IGLESÍAS & GONZALO BLANCO MANTIÑÁN
Seuraavassa
KV-tarinassa
kuullaan kokkiopiskelijoidemme Samuel Lehtovirran ja Eetu Virtalan kokemuksia
heidän KV jaksostaan Espanjan La Corunassa.